PELI 2 (Admin, Sinisiipi, Fantasy99 )

Ethan kosketti Avan käsivartta huolissaan. "Selviämmehän.. T-tästä yhdessä?" Hän sanoi ja katsoi pienempää tyttöä. Ethan asetti kätensä Avan poskelle hellästi. "Voi sinua.. Ava"

Ethanin kosketus sai taas säköiset väristykset kulkemaan Avan läpi.Ava katsoi poikaa silmiin ja kuiskasi hymyillen"Me selviämme,minä päätin sen äsken"Ava nojasi Ethania vasten ja toivoi ettei poika vain kävelisi pois.

"Oletko ajatellut tulevaisuutta tämän jälkeen"Kyla sanoi vastaten Cainin katseeseen ja mietti oliko kysymys vähän liian henkilökohtainen...

Avan nojatessa Ethaniin, hän hämmentyi mutta luottamuksen saatuaan, Ethan ei mennyt minnekään. Hän antoi tytön nojata ihan rauhassa jos tahtoisi. Hän kietoi toisen kätensä tytön selän taakse, varovasti tosin, ettei Ava kavahtaisi pois hänen luotaan.

"Tämän jälkeen?" Cain toisti itselleen, ikään kuin varmistaakseen, että se oli tosiaan ollut kysymys.
"No takas kouluun. Ei kai tässä muutakaan voi."

Ava yllättyi,kun Ethan kietoi kätensä tämän ympärille.Ava ei kuitenkaan kavahtanut pois vaan antoi kehonsa rentoutua pojan kehoa vasten."S-sitä kahvia"Ava sanoi ääni hiukan käheänä ja irtautui varovasti Ethanin syleilystä.

"Mut on erotettu mun vanhasta koulusta,taas"Kyla hymähti."Olisi ihan kiva saada joskus joku kurssi valmiiksi.Mä olen oikeasti päättänyt tehdä parannuksen"Kyla sanoi todistaen asian enemmän itselleen kuin Cainille.

Ethan päästi lempeästi irti ja punastui. "T-toden totta.. Olet oikeassa.." Hän mumisi naama kiljuen nolostuneisuuttaan.. Miksi hiivatissa hänen piti olla näin ujo?! Eihän siitä tule sitten yhtään mitään, jos punastelee koko ajan.. Ei mistään mitään..

Ava lähti kävelemään suuntaan missä oletti keittiön olevan."Onko se keittiö täälläpäin?"Ava huusi vain varmistaakseen,seurasiko Ethan häntä.

Ethan lähti seuraamaan Avaa. "juu on!" Hän huikkasi tytölle takaisin ja katseli tuota päästä varpaisiin takaa päin.. 'Hän.. hän on niin kaunis...' Ethan ajatteli haltioituneena.

Pengottuaan keittiönkaapeja jonkin aikaa Ava löysi puolillaan olevan kahvipurkin. Ava alkoi etsiä kahvinkeitintä ja lopulta löysi sen keittiötason nurkasta."Otatko vahvana vai mietona?"hän kysyi Ethanilta.Ava yritti olla punastumatta miettiessään miltä oli tuntunut,kun Ethan oli syleillyt häntä."Kahvia...ehkä typerin tekosyy ikinä!!!!"Ava mietti itsekseen.

Ethan mietti hetken ja katsoi sitten huvittuneenaAvaa. "Otan sen ihan normaailna kiitos.. Laita vaikka neljä kuppia vettä ja neljä ja puoli kahvinpuruja.." Ethan sanoi tytölle hymyillen ja nojasi keittiötasoon pienesti hymyillen. "Tuota.. Tämä on aika henk. koht. kysymys... Mutta oletko koskaan aikaisemmin seurustellut?" Ethan kysyi ja katsoi Avaa silmiin.

Avan silmät laajenivat hiukan hänen katsoessaan Ethania"En ole,muut luokastani tuskin edes huomasivat olamassaoloani."Ava vastasi surullisesti.Vanhojen asioiden muistelu teki kipeää...

"Ai.. Anteeksi.. jos se jotenkin.. satutti.." Ethan sanoi ja katsoi Avaa anteeksipyytävästi silmiin. "En minäkään ole.. Yhdet treffit minulla oli.. ja siihen se jäikin.."

"Ajattelitko sinä että me.....?"Ava pelkäsi ymmärtäneensä Ethanin väärin ja jäi vain katsomaan poikaa silmiin.

Cain sulki silmänsä ja nojasi päätään sängynlaitaan. Kyla kertoi suurista parannusaikeistaan, ja Cain hymähti hyväksyvästi. Mmhm. Kuulostaa fiksulta.
"No onnea sen kanssa."

"Sitä tarvitaan"Kyla naurahti.Vaikeat asiat oli helpompi lyödä leikiksi,kuin kohdata suoraan."Onko jo parempi olo"Kyla kysyi ja katsoi Cainia.

Kyla uteli kohteliaasti Cainin vointia, johon sinitukkainen tyytyi sitten nyökkäämään.
"Nn, kiitos. Nää tulee ja menee." Saisivat kyllä mennä nopeammin ja tulla harvemmin.

Ethan säikähti pienesti. "E-eeeiiii! E-en minä mitään sellaista.. A-ajatellut.. E-eih.." Ethan mumisi nolona ja katsoi Avaa hyvin punaisena. "Anteeksi.. jo-jos säikähdit.." tuo sanoi ja katsoi tyttöä silmiin.

Ethanin reaktio oli niin hullunkurinen,että Ava ei pystynyt pidättelemään naurua."K-kahvi olisi nyt valmista"Ava sai sanottua kikatuksen lomasta ja kaatoi pojan kuppiin kahvia.

Kyla tunsi nälän kaihertavan vatsassaan."Mä meen hakemaan jotain syötävää keittiöstä"Kyla sanoi."Tulisit säkin?"Kyla kysyi Cainilta kohottaen toista kulmakarvaansa.

Ethan naurahti itsekin. "mh.. Kiitos paljon" Hän mumisi ottaessaan kuppia vastaan Avalta. Ethan hymyili tytölle lämpimästi, niin kuin ystäville hymyilläänkin, kai?

Ava istui pöytään vastapäätä Ethania"Tiedätkö ketään muita täältä?"Ava kysyi siemaillen samalla kahvia ja katsellen ulos keittiön ikkunasta.Ulkona oli kaunis ilma ja Ava ajatteli käyvänsä tutustumassa laitoksen pihaan myöhemmin päivällä.

Ethan pudisti nopeasti päätään. "Enpä oikeastaan.. Sinut vain.." Hän naurahti pienesti ja hörppäsi kahviaan, ja katseli samalla Avan kasvoja.

"Onko sinulle muuten asetettu pihallaliikkumiskielto?"Ava kysyi Ethanilta ja toivoi tämän vastaavan kieltävästi.